Keski-Suomen elinvoimakeskus / Hakuilmoituksen tunnus KESEVK-255 / HakuaikatyyppiJatkuva hankehaku
Haun kohdealue
- Länsi-Suomi
Maakunnat
- Etelä-Pohjanmaa
- Keski-Pohjanmaa
- Keski-Suomi
- Pirkanmaa
- Pohjanmaa
- Satakunta
- Ylimaakunnallinen
Hankehaun kuvaus:
Kyseessä on jatkuva haku 27.11.2026 asti. Hakemuksia voi jättää milloin tahansa hakuaikana. 13.3.2026, 24.4.2026, 12.6.2026, 28.8.2026, 2.10.2026 ja 27.11.2026 mennessä jätetyt
hakemukset otetaan viranomaiskäsittelyyn määräpäivää seuraavana arkipäivänä. Suomessa JTF:n perusta on hallitusohjelman kirjaus turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoden 2030
loppuun mennessä. Turpeen energiakäytön alasajon välittömät ja välilliset haittavaikutukset aluetalouksiin ja työllisyyteen ovat merkittäviä. JTF:llä vastataan vähähiilisen siirtymän
aiheuttamiin sosioekonomisiin ja ympäristöllisiin haittavaikutuksiin työllisyyden ja kestävien aluetalouksien turvaamiseksi. Alueellisten siirtymäsuunnitelmien toimeenpanossa on käytössä
yhteiset toimintatyypit (1–10). Ennallistamiseen liittyvissä toimissa käytetään seuraavaa toimintatyyppiä:
Turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistaminen sekä selvitykset ja pilotoinnit niiden ennallistamisen ja jälkikäytön edellytyksistä ja mahdollisuuksista; kattaa myös turvetuotannosta poistuvien soiden yhteydessä olevat vesistöalueet, mikäli niiden kunnostamisen tarve liittyy turvetuotannon loppumiseen. Kullakin maakunnalla on oma alueellista siirtymää koskeva JTF-suunnitelma, joissa on kuvattu omia sisällöllisiä painotuksia ja mitä asioita ennallistamisen osalta nostettu tärkeiksi kehittämiskohteiksi.
Etelä-Pohjanmaan siirtymäsuunnitelma
Keski-Pohjanmaan siirtymäsuunnitelma
Keski-Suomen siirtymäsuunnitelma
Pirkanmaan siirtymäsuunnitelma
Pohjanmaan siirtymäsuunnitelma
Satakunnan siirtymäsuunnitelma
Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamisen ja jälkikäytön päätavoite
Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja jälkikäytön päätavoitteena on toteuttaa toimenpiteitä, joiden tuloksena entisten tuotantoalueiden kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja ennallistetut
ja jälkikäytössä olevat alueet muuttuvat vähitellen hiilinieluksi. Samalla luonnon monimuotoisuus paranee ja vesistökuormitus vähenee.
Hankkeiden tulee edistää hehtaaritavoitteiden saavuttamista ja konkreettisia ennallistamis- ja jälkikäyttötoimia. Hankkeiden valinnassa painotus on ennallistamisessa ja vesistökunnostuksissa tai niiden suunnitelmissa.
Esimerkkejä tuettavista toimenpiteistä
Turvetuotannosta poistuvien alueiden:
1) Ennallistaminen esim.
– vettämällä, jolloin palautuminen kohti luonnontilaa alkaa (esim. tukkimalla ojia, rakentamalla veden leviämistä edistäviä matalia pohjapatoja).
– palauttamalla suon alkuperäistä luontaista valuma-aluetta (esim. ohjaamalla metsäojitusalueiden vesiä alueelle).
Kosteikot ovat yksi pääasiallisista ennallistamismenetelmistä.
Toimia voidaan kohdentaa myös turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamiseen ja ennallistamiseen.
2) Jälkikäyttöön liittyvät toimenpiteet esim. – erilaiset kosteikkoviljelyt kuivikkeiksi, – uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät selvitykset, -luontomatkailu ja virkistyskäyttö.
3) Ennallistamistoimien ja jälkikäytön informaatio-, tutkimus- ja kehittämistoimenpiteet esim – kenttäkokeet, pilotit, kokeilut, seurannat eli ennallistamismenetelmien ja jälkikäyttömuotojen
vaikutukset.
Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja jälkikäytön hankkeet ovat yleishyödyllisiä kehittämishankkeita, joiden tuotokset ja tulokset tulee olla yleisesti hyödynnettävissä. Kaikkien hankkeiden tulee sisältää tiedotus- ja viestintätoimenpiteitä hankkeen toiminnasta ja tuloksista.
Ennallistamis- ja jälkikäyttötoimenpiteissä huomioidaan saastuttaja maksaa periaate. Turvetuotannon lupaehtoihin sisältyvät jälkihoitotoimenpiteet eivät ole JTF rahoituksella rahoitettavia toimia. Hakijan on syytä varmistaa turvetuotantoalueen valvojalta etukäteen, että hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet eivät sisälly jo lupavelvoitteeseen. Lisäksi suunniteltujen toimenpiteiden mahdollisesti edellyttämä uusi lupatarve on syytä selvittää etukäteen.
Hakijat
Hankkeiden hakijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt kuten kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja
koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Rahoitusta ei voida myöntää yksityishenkilöille.
Rahoitusta ei voi hakea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.
Hakemuksen laatiminen
Hakemus tulee jättää EURA2021 -järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn ennen hankkeen aloittamista. Vaikka hankkeen aloittaminen hakemuksen vireille tulon jälkeen on mahdollista, Keski-Suomen elinvoimakeskus ei kuitenkaan suosittele hankkeen aloittamista ennen myönteistä hankepäätöstä.
Hakemuksen tulee tukea kohdemaakunnan alueellista siirtymäsuunnitelmaa ja siihen sisältyviä painotuksia. Lisätietoja löytyy rakennerahastot.fi-sivulta https://rakennerahastot.fi/oikeudenmukaisen-siirtyman-rahasto-jtf
Hae rahoitusta: Eura2012 -järjestelmä
Tukitaso, kustannusmalli ja hankkeiden kesto
Hankkeiden tukitaso kehittämishankkeissa on pääsääntöisesti enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Kehittämishankkeisiin sisältyvien kohtuullisten ja
välttämättömien investointien osalta enimmäistukitaso on 70 %.
Kaikissa hankkeissa on oltava Elinvoimakeskuksen myöntämän rahoituksen lisäksi myös muuta rahoitusta, joka voi olla kunta- tai muuta julkista ja/tai yksityistä rahoitusta. Hakijan (ja osatoteuttajien) on pääsääntöisesti osallistuttava myös itse hankkeen rahoittamiseen (omarahoitusosuus).
Myönnetty avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneita ja hyväksyttyjä kustannuksia vastaan. Tietyin edellytyksin hanketoteuttajalle voidaan maksaa enintään 30 % hankerahoituksesta
ennakkona.
Hankkeen kustannusmalliksi suositellaan valitsemaan flat rate 40 % -malli.
Keski-Suomen elinvoimakeskus suosittaa hankkeen enimmäiskestoksi 3 vuotta.
Turvesoiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvät investointien tulee olla DNSH (Do No Significant Harm) -periaatteen mukaisia. => Linkki DNSH-sivustoon (Horisontaaliset periaatteet
| Rakennerahastot)
Ylimaakunnalliset ja useamman toteuttajan hankkeet
Rahoitusta voidaan hakea myös hankkeille, joissa toimenpiteitä toteutetaan useamman maakunnan alueella. Hakemus tulee kohdistaa sen alueen viranomaiselle, johon toiminta
pääsääntöisesti kohdistuu. Ylimaakunnallisissa ja ylialueellisissa hankehakemuksissa tulee ilmoittaa kunkin maakunnan osuus hankkeen kokonaiskustannuksista ja haetusta tuesta.
Useamman toteuttajan väliset ryhmähankkeet ovat mahdollisia. Ryhmähankkeen hakijoiden on laadittava yhteistyösopimus (tai aiesopimus hakuvaiheessa), joka liitetään
hankehakemukseen. Sopimuksessa määritellään ryhmähankkeen toteuttajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä nimetään päätoteuttaja, joka vastaa ryhmähankkeen
koordinaatiosta ja lähettää EURA 2021-järjestelmän välityksellä kutsut osahankkeiden toteuttajille hankehakemusten täyttämistä varten. Ryhmähankkeen hakijoita suositellaan
valitsemaan sama palkkakustannusmalli. Hakijoiden on pääsääntöisesti osallistuttava myös itse hankkeen rahoittamiseen (omarahoitusosuus).
Hakemusten arviointi
Hakemukset arvioidaan yleisten valintaperusteiden mukaan ja pisteytetään erityisten valintaperusteiden mukaan. Rahoitettavaksi hyväksyttävien hankkeiden hakijoiden (myös
ryhmähankkeiden kaikkien hakijoiden) tulee täyttää yleiset valintaperusteet. Jos hakemus ei täytä kaikkia yleisiä valintaperusteita, se ei ole rahoituskelpoinen eikä se siten etene
pisteytykseen eikä rahoitukseen. Erityisten valintaperusteiden pisteytyksellä arvioidaan sitä, kuinka hyvin hanke edistää ohjelman tavoitteiden toteutumista. Erityiset valintaperusteet pisteytetään asteikolla 0-5 ja horisontaaliset valintaperusteet asteikolla 0-3. Hakemuksen on saatava vähintään puolet maksimipistemäärästä. Hakemukset asetetaan rahoitusjärjestykseen annettujen pisteiden perusteella.
Hakemusten käsittely
Hankehakemukset käsitellään Elinvoimakeskuksen hankeryhmissä, maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) ja tarvittaessa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR). Hankehakemukset käsitellään lisäksi kaikkien niiden toteutusalueen maakuntien yhteistyöryhmien sihteeristössä (MYRS) ja tarvittaessa maakuntien yhteistyöryhmissä (MYR), joihin hanke kohdistuu.
Hakemuksen liitteet
Rahoitussitoumukset muun kuin omarahoituksen osalta, tarvittavat luvat, kuulemiset ja hankealueen suunnitelmat. mahdolliset yritysten sitoumukset tai suositukset ja ryhmähankkeissa
yhteistyösopimus (tai aiesopimus) sekä ALV-selvitys kustannusmallissa flat rate 7 % ja 1,5 %.
Liitteitä voi täydentää hakemuksen käsittelyprosessin aikana.
________________________________
6 Beskrivning av projektutlysningen
Kontinuerlig projektutlysning till 27.11.2026. Ansökningar kan lämnas in när som helst under ansökningstiden. Ansökningar som lämnats in före 13.3.2026, 24.4.2026, 12.6.2026, 28.8.2026, 2.10.2026 och 27.11.2026 tas följande vardag tillmyndighetsbehandling.
I Finland utgörs grunden för JTF av regeringsprogrammets skrivning om att användningen av torv som energikälla ska halveras före utgången av 2030. Avvecklingen av torv som
energikälla har betydande negativa följder, direkta och indirekta, för regionala ekonomier och sysselsättning. För att trygga sysselsättningen och hållbara regionala ekonomier ska JTF
svara mot socioekonomiskt och miljömässigt negativa följder av omställningen till ett kolsnålt samhälle. Vid verkställighet av regionala omställningsplaner kan gemensamma insatstyper (1–
10) utnyttjas. För restaureringsåtgärder används följande insatstyp:
Restaurering av mossar där torvtäkten upphör samt utredningar och försök som syftar till att kartlägga vilka förutsättningar och möjligheter det finns för restaurering och efteranvändning av
dessa mossar; gäller också vattendrag ianslutning till mossar där torvtäkten avvecklas, förutsatt att restaureringenav vattendraget föranleds av att torvtäkten upphör. Vart och ett av landskapen har sin egen JTF-plan för regional omställning,med beskrivning av landskapets innehållsmässiga viktningar och av vilkaaspekter av restaureringen som har betecknats som viktiga utvecklingsmål.
Södra Österbottens omställningsplan
Mellersta Österbottens omställningsplan
Mellersta Finlands omställningsplan
Huvudmål för restaurering och efteranvändning av områden där torvtäktenavvecklas
Huvudmålet för restaurering och efteranvändning av områden där torvtäktenavvecklas är att genomföra åtgärder som resulterar dels i minskade utsläpp av växthusgaser från de före
detta torvtäkterna, dels i att de restaurerade områdena i efteranvändning gradvis omvandlas till kolsänkor. Samtidigt ökar den biologiska mångfalden i naturen och belastningen på
vattendragen minskar.
Projekten ska främja uppnåendet av hektarmålen och konkreta åtgärder för restaurering och återanvändning. Vid valet av projekt betonas restaurering och vattendragsrestaureringar eller förstudier inför dessa.
Exempel på åtgärder som kan få stöd
För avvecklade torvtäkter:
1) Restaurering t.ex.
– genom återvätning, som gör att återgången till naturtillstånd börjar (t.ex.genom att täppa till diken, bygga låga bottendammar som hindrar vattenspridning).
– genom att återställa mossens ursprungliga avrinningsområde (t.ex. genomatt leda vattnet från skogsdikade områden till mossen).
Våtmarker är en av de viktigaste restaureringsmetoderna.
Åtgärderna inriktas på restaurering av vattendrag som utsatts för belastning av torvproduktionen.
2) Åtgärder kopplade till efteranvändningen t.ex. – diverse våtmarksodling för torrströ,
– utredningar relaterade till produktionen av förnybar energi, – naturturism och rekreationsanvändning.
3) Informations-, forsknings- och utvecklingsåtgärder med tanke på restaurering och efteranvändning t.ex.– fältförsök, pilotförsök, experiment, uppföljning av
restaureringsmetodernas och användningsformernas verkningar.
Projekt för restaurering och efteranvändning av torvtäktsområden är allmännyttiga utvecklingsprojekt och resultaten ska göras allmänt tillgängliga. Åtgärder för att kommunicera
och informera om projektets verksamhet och resultat ska ingå i alla projekt.
För restaurerings- och efteranvändningsprojekt gäller principen om att nedsmutsaren betalar. De åtgärder i fråga om efterskötsel som ingår i tillståndsvillkoren för torvtäkten kan inte vara
föremål för JTF-finansiering. Sökanden bör på förhand vända sig till torvtäktsinspektören för att försäkra sig om att tillståndsplikten inte redan gäller för de åtgärder som
planeras ingå i projektet. Det är också bäst att på förhand höra sig för om det eventuella behovet av nytt tillstånd för de planerade åtgärderna.
Sökanden
Sökande för projekt kan vara offentligrättsliga samfund och privaträttsliga juridiska personer såsom kommuner, samkommuner, utvecklingsbolag och andra offentliga organisationer,
forsknings- och utbildningsorganisationer, företag, föreningar och stiftelser. Privatpersoner kan inte beviljas finansiering. För utveckling av ett enskilt företags affärsverksamhet kan man inte
ansöka om finansiering.
Ansökan
Innan projektet inleds ska ansökan via systemet EURA2021 lämnas in för myndighetsbehandling. Också om det är möjligt att inleda ett projekt när ansökan är anhängiggjord rekommenderar Livskraftcentralen i Mellersta Finland att projekt inte påbörjas utan positivt projektbeslut.
Ansökan ska stödja den regionala omställningsplanen för respektive landskapoch de viktningar som ingår i denna plan. Mer information finns på sajtenstrukturfonder.fi (Fonden för en rättvis
omställning (FRO) | Strukturfonder (rakennerahastot.fi))
Stödnivå, kostnadsmodell och projektvaraktighet
För ett utvecklingsprojekt är stödnivån som regel högst 80 % av projektetsgodtagbara totalkostnader. För skäliga och nödvändiga investeringar som ingår i ett utvecklingsprojekt är
stödnivån högst 70 %.
För alla projekt måste det utöver den av livskraftscentralen beviljade finansieringen finnas annan finansiering, som kan vara kommunal eller annan offentlig och/eller privat finansiering.
Sökanden (och delutförare) ska som regel också själv bidra till projektets finansiering (självfinansieringsandel).
Beviljat understöd betalas ut i efterhand mot faktiska och godkända kostnader. Under vissa förutsättningar kan som förskott betalas högst 30 % av projektfinansieringen, till projektets
utförare.
Som projektkostnadsmodell rekommenderas modellen flat rate 40 %.
Livskraftscentralerna i Mellersta Finland rekommenderar en projekttid på högst 3 år.
Investeringar kopplade till restaurering och efteranvändning av torvtäkter ska följa principen DNSH (Do No Significant Harm, Orsaka inte betydande skada) Horisontella principer |
Strukturfonder (rakennerahastot.fi)
Projekt över landskapsgränserna och projekt med flera utförare
Finansiering kan sökas också för projekt som omfattar åtgärder i fler än ett landskap. Ansökningen riktas till myndigheten i det område som är huvudsakligt föremål för
verksamheten.
I projektansökningar som gäller flera landskap eller regioner specificeras varje enskilt landskaps andel av dels projektets totalkostnader, dels den ansökta understödssumman.
Grupprojekt med flera utförare är möjliga. Sökandena för ett grupprojekt ingår ett samarbetsavtal (eller i ansökningsskedet ett intentionsavtal) som bifogastillprojektansökningen. Avtalet
definierar vilka inbördes rättigheter och skyldigheter grupprojektets utförare har samt utser en huvudutförare, som ansvarar för samordning av grupprojektet och via EURA 2021-systemet
inbjuder delprojektens utförare att fylla i projektansökningarna. Sökandena i ett grupprojekt rekommenderas att välja samma lönekostnadsmodell. Sökandena ska som regel också själva
bidra till projektets finansiering (självfinansieringsandel).
Bedömning av ansökningar
Ansökningar bedöms enligt allmänna urvalskriterier och poängsätts enligt särskilda urvalskriterier. För att ett projekt ska kunna godkännas för finansiering ska projektets sökande
(också samtliga sökande för ett grupprojekt) uppfylla de allmänna urvalskriterierna. Ett projekt som inte uppfyller samtliga allmänna urvalskriterier kan inte finansieras och går alltså inte vidare
till vare sig poängsättning eller finansiering.
Poängsättning enligt särskilda urvalskriterier avgör hur väl ett projekt främjar de i programmet uppställda målen. Särskilda urvalskriterier poängsätts på skalan 0–5 och horisontella
urvalskriterier på skalan 0–3. En ansökan måste få minst hälften av det maximala antalet poäng. Ansökningarna rangordnas för finansiering enligt poäng.
Behandling av ansökningar
Projektansökningar behandlas av livskraftscentralens projektgrupper, av sekretariatet förlandskapets samarbetsgrupp (MYRS) och vid behov av landskapets samarbetsgrupp (MYR).
Projektansökningar behandlas dessutom av sekretariaten för amarbetsgrupperna (MYRS) i samtliga landskap inom projektområdet och vid behov av samarbetsgrupperna (MYR) i de
landskap som berörs av projektet.
Bilagor till ansökan
Finansiella åtaganden för annat än självfinansiering, nödvändiga tillstånd, höranden och planer för projektområdet. Företagens eventuella åtaganden ellerrekommendationer och för
grupprojekt samarbetsavtal (eller intentionsavtal) samt moms-utredning enligt kostnadsmodellen flat rate 7 % och 1,5 %. Bilagorna kan kompletteras under behandlingstiden.
Hankehakua varten varatun tuen kokonaismäärä
8,1 M€
Yleiset valintaperusteet
Rahoitettavaksi hyväksyttävien hankkeiden hakijoiden (myös ryhmähankkeiden kaikkien hakijoiden) tulee täyttää yleiset valintaperusteet. Mahdolliset poikkeukset todetaan ao. perusteen yhteydessä. Yleiset valintaperusteet on esitetty oheisesta linkistä avautuvassa asiakirjassa (Yleiset valintaperusteet)
Valittavana on seuraavat toimintalinjat ja erityistavoitteet
Toimintalinja 7 Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi
Erityistavoite 7.1. Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä
Hankehaun erityistavoitekohtaiset valintaperusteet:
- Hanke tukee elinkeinojen sopeutumista ilmastonmuutokseen
- Hanke tukee ja edistää elinkeinoelämän tarpeista lähtevää TKI-toimintaa
- Hanke edistää hiilinielujen säilyttämistä tai ennallistamista
- Hanke tukee sukupuolten tasa-arvoa
- Hanke tukee EU:n perusoikeuskirjan periaatteita ml. yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja esteettömyyttä
- Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja unionin ympäristöpolitiikkaa
Kustannusmalli
Kustannusmalli tai -mallit, joita hankkeissa voidaan käyttää
- Flat rate 40 % kehittäminen
- Flat rate 7 % kehittäminen
- Flat rate 1,5 % investointi
- Flat rate 7 % kehittäminen ja Flat rate 1,5 % investointi
- Kertakorvaus kehittäminen
- Kertakorvaus investointi
Kertakorvaushankkeessa hakija esittää EURA 2021 -järjestelmän hankehakemuksessa tapauskohtaisen kustannusarvion vain hankkeesta aiheutuvista tukikelpoisista niin sanotuista välittömistä kustannuksista. Tukikelpoiset välittömät kustannukset määritellään tarkemmin tukikelpoisuusasetuksessa ja sen muistiossa. Ohjeistusta löytyy myös EURA 2021 -järjestelmän täyttöohjeista. Kustannusarvion on oltava välittömien kustannusten osalta riittävän yksityiskohtainen ja perusteltu.
Kertakorvaushankkeen palkkakustannukset lasketaan kustannusarvioon palkkakustannusten yksikkökustannusmallin periaatteiden mukaisesti. EURA 2021 -järjestelmä laskee sivukulujen ja lomarahan prosenttimääräisen osuuden (vakiosivukuluprosenttiosuus) automaattisesti tuen hakijan hankehakemuksessa ilmoittamien palkkakustannusten perusteella.
Kertakorvaushankkeesta aiheutuvat kaikki muut kuin palkkakustannukset ja muut välittömät kustannukset lasketaan prosenttimääräisenä flat rate -osuutena, jonka EURA 2021 -järjestelmä laskee kustannusarvioon mukaan automaattisesti.Prosenttimääräinen flat rate -osuus on:
- kehittämishankkeissa 7 % kustannusarvioon sisältyvistä välittömistä kustannuksista ja
- investointihankkeissa 1,5 % kustannusarvioon sisältyvistä välittömistä kustannuksista.
Kertakorvaushankkeen kokonaiskustannukset voivat olla sovellettavien säännösten perusteella enintään 200 000 €. Rahoittava viranomainen arvioi ja hyväksyy kustannusarvion. Rahoittava viranomainen voi myös asettaa hakukohtaisesti tarkempia rajauksia rahoitettavilla kertakorvaushankkeille ja niiden kustannusten enimmäismäärälle.
Tarkempia tietoja kertakorvaushankkeista saa rahoittavalta viranomaiselta.
Palkkakustannusmalli
- Palkkojen yksikkökustannukset
- Tosiasiallisesti aiheutuneet palkkakustannukset
Matkakustannusmalli
- Matkakustannusten yksikkökustannukset
- Tosiasiallisesti aiheutuneet matkakustannukset
Palkkakustannusten korvausten perusteet on esitetty oheisesta linkistä avautuvassa asiakirjassa (Palkkakustannusten vakiosivukuluprosentin vahvistaminen ja mukauttamismenetelmän kuvaus)
Matkakustannusten yksikkökustannusten korvausten perusteet on esitetty oheisesta linkistä avautuvassa asiakirjassa (Matkakustannusten yksikkökustannusten vahvistaminen ja mukauttamismenetelmän kuvaus)
Lisätiedot
Hankehakua varten varatun tuen kokonaismäärä
Länsi-Suomen suuralue on varannut ennallistamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen maakunnittain Etelä-Pohjanmaa enintään 2 M€, Keski-Pohjanmaa enintään 1,1 M€, Keski-Suomi enintään 1,9 M€, Pirkanmaa (Kihniö, Parkano, Punkalaidun ja Virrat) enintään 0,4 M€, Pohjanmaa enintään 0,7 M€, Satakunta enintään 2 M€.
Tämä jatkuva haku päättyy 27.11.2026. Haku voi päättyä myös aikaisemmin, mikäli myöntövaltuus on käytetty
kokonaisuudessaan (kts. kohta 8.1).
Tulevat haut
Seuraava haku tullaan järjestämään, mikäli elinvoimakeskuksella valtuutta käytettävissä.
Hakemuksen laatimiseen löytyy ohjeita rakennerahastot.fi-sivustolta mm. kohdasta:
Hanketoimijalle. (https://rakennerahastot.fi/hanketoimijalle)
————————-
Reserverad stödsumma totalt för denna projektutlysning
Landskapsvis har Västra Finlands storområde för finansiering av restaureringsrelaterade projekt reserverat högst 2 miljoner euro för Södra Österbotten, högst 1,1 miljoner euro för Mellersta
Österbotten, högst 1,9 miljoner euro för Mellersta Finland, högst 0,4 miljoner euro för Birkaland (Kihniö,Parkano, Punkalaidun och Virdois), högst 0,7 miljoner euro för Österbotten, högst 2
miljoner euro för Satakunta.
Denna kontinuerliga utlysning avslutas 27.11.2026. Utlysningen kan avslutas också tidigare än planerat, om bevillningsfullmakten i sin helhet är utnyttjad (jfr punkt 8.1).
Kommande utlysningar
Följande utlysning ordnas under förutsättning att livskraftscentralen harbevillningsfullmakt. Anvisningar för hur ansökan ska uppgöras finns på sajten strukturfonder.fi,bland annat under
punkten: För projektaktörerna. (https://rakennerahastot.fi/sv/for-projektaktorerna )
Ennen hakemuksen jättämistä on suositeltavaa olla yhteydessä elinvoimakeskukseen.
Lisätiedot / Mer information
Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa / Södra Österbotten, Mellersta Österbotten, Österbotten
• Ari Koski, projektipäällikkö PohjaNeva-hanke, p. 0295 027 3 50, ari.koski(at)elinvoimakeskus.fi
• Pirita Rousu, ylitarkastaja, Lupa- ja valvontavirasto, p. 0295 028 011, pirita.rousu(at)lvv.fi
Keski-Suomi / Mellersta Finland
• Inka Vesala, projektipäällikkö Nevala-hanke, p. 0295 024 344, inka.vesala(at)elinvoimakeskus.fi
• Jouni Kivinen, vesienhoidon asiantuntija, p.0295 024 814, jouni.kivinen(at)elinvoimakeskus.fi
• Marianne Ojanperä, ylitarkastaja, Lupa- ja valvontavirasto, p. 0295 254 757, marianne.ojanpera(at)lvv.fi
Pirkanmaa / Birkaland
• Inka Vesala, projektipäällikkö Nevala-hanke, p. 0295 024 344, inka.vesala(at)elinvoimakeskus.fi
• Tommi Mäkinen, suunnittelija Nevala-hanke , p.0295 024 315, tommi.o.makinen(at)elinvoimakeskus.fi
Satakunta
• Inka Vesala, projektipäällikkö Nevala-hanke, p. 0295 024 344, inka.vesala(at)elinvoimakeskus.fi
• Tiina Normia, ylitarkastaja, Lupa- ja valvontavirasto, p. 0295 022 033, tiina.normia(at)lvv.fi
Rahoitusyksikkö / Finansieringsenheten
• Kati Laitala, rahoitusasiantuntija 0295 028 656, kati.laitala(at)elinvoimakeskus.fi
• Janne Nummi, rahoitusasiantuntija 0295 024 672, janne.nummi(at)elinvoimakeskus.fi