Hanke-esimerkkejä
Vesistökunnostushanke on hyvin laaja käsite. Kunnostaminen voi olla pienimuotoista niittoa, järven keskivedenkorkeuden nosto, valuma-alueen vedenpidätyskyvyn palauttamista, patojen purkua jokivesistä, ja paljon muutakin. Tutustu erilaisiin hankkeisiin ja niissä tehtyihin toimenpiteisiin, useimmiten parhaaseen lopputulokseen päästään yhdistämällä monta eri toimenpidettä – vettä kun on kaikkialla!
Rahoitusta on mahdollista saada niin esiselvityksiin, suunnitteluun, tutkimus- kuin toteutushankkeisiin. Kurkkaa rahoituskalenteriin ja tutustu alla oleviin esimerkkihankkeisiin ja inspiroidu suunnittelemaan ja hakemaan rahoitusta vesistöhankkeille.
Valumavesihankkeita
Valumavesi – Tutkimusta vesien ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi
Hankkeen päätavoitteena on etsiä menetelmiä, joilla vähennetään pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Käynnissä on siirtymä kohti valuma-aluetasoista suunnittelua ja kokonaisvaltaisesti kestävää maankuivatusta ja vesienhallintaa. Perinteiselle uomaperkaukselle vaihtoehtoinen, potentiaalisesti monihyötyinen menetelmä peruskuivatukseen ja vesien johtamiseen ovat tulvatasanteelliset kaksitasouomat, joita on toistaiseksi toteutettu Suomeen hyvin vähän.
Toteuttajat: Suomen ympäristökeskus (koordinaattori), LUKE, Tapio Oy, Salaojayhdistys, Helsingin yliopisto, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys, Otso Metsäpalvelut Oy, Raaseporinjoki-hanke, Ympäristöviisas viljelijä -hanke, koekohteiden maanomistajat ja ojitusyhtiöt; yksityiset vesitaloussuunnittelijat ja -urakoitsijat, ELY-keskukset.
Rahoitus: ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö sr, SYKE, LUKE, Salaojayhdistys
Hankeaika: 2020-2023
Lue lisää: Suomen ympäristökeskus > Valumavesi-hanke (syke.fi)
Vesiensuojelu 4K -hanke
Hankkeessa työskenneltiin maa- ja metsätalouden Itämerelle aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämiseksi Länsi-Uudellamaalla Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla. Hankkeessa toteutettiin kosteikoita ja tulvatasanteita. Kaikki vesiensuojelusta kiinnostuneet maanomistajat oli kutsuttu mukaan. Hankkeen toteutti WWF Suomi ja omarahoitusosuuden (37,5 %) kattoi Lassi Leppinen -säätiöltä saatu suurlahjoitus. Ympäristöministeriön rahoitusosuus kustansi loppuosan hankkeesta.
Toteuttaja: WWF Suomi
Rahoitus: Vesiensuojelun tehostamisohjelma, Lassi Leppinen säätiö
Hankeaika: 2019-2020.
Lue lisää: Vesiensuojelu 4K -hankkeessa käydään ravinnevalumien kimppuun – WWF Suomi
Teuron- ja Puujoen Startti
Startti-hanke on Teuronjoen ja Puujoen valuma-alueelle kohdistuvan laajemman hankekokonaisuuden aloitushanke. Puu- ja Teuronjoen valuma-alue on Vanajaveden vesistökuormituksen vähentämiselle tärkeä alue. Teuronjoen ja Puujoen osuus Vanajan reitin keskusjärveen, Kernaalanjärveen, tuomasta fosforikuormasta on lähes 70 %. Lisäksi jokijatkumon kiintoaineskuorma on ilmakuvistakin silmin havaittavissa. Kuormitus on seurausta alueen eroosioherkkyydestä, tulvista ja maa- ja metsätalousvaltaisuudesta. Hankkeessa laaditaan selvityksiä ja suunnitelmia konkreettisille eroosiontorjunnan, tulvasuojelun ja säännöstelyn kehittämisen toimenpiteille.
Toteuttaja: Vanajavesikeskus
Rahoitus: Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Hankeaika: 2020-2022
Lue lisää: TEURON- JA PUUJOEN STARTTI – Vanajavesikeskus
Järvikunnostushankkeita
Järvi hoi! -hoitokalastuksen kehittämishanke
Hankkeen tausta-ajatuksena on vapaa-ajan kalastajien toteuttaman hoitokalastuksen jatkuvuuden turvaaminen, kalastuksen ja kalasaaliin laadun parantaminen ja särkikalojen kaupallisen käytön ja yleisen hyötykäytön edistäminen. Konkreettisia tavoitteita olivat mm. uusien menetelmien kehittäminen erityisesti matalien ranta- ja kasvillisuusvyöhykkeiden hoitokalastukseen, särkikalojen elintarvikekäytön edistäminen, kalavesien hoidon ja hoitokalastuksen asiantuntemuksen kehittäminen, tulosten kokoaminen parhaiden hoitokalastuskäytäntöjen käsikirjaksi sekä kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja verkostojen luominen.
Toteuttaja: Vesijärvisäätiö
Rahoitus: Leader-toimintaryhmät Etpähä ry ja Ykkösakseli ry Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
Hankeaika 2012-2014.
Lue lisää: Järvi hoi -hoitokalastuksen kehittämishanke – Vesijärvi (vesijarvi.fi)
Siikaisten Hirvijärven niittohanke
Hirvijärven runsaan vesikasvillisuuden poisto oli Hirvijärven kunnostusyhdistyksen ensimmäinen hanke. Vuosina 2013-2015 yhdistys toteutti EAKR-rahoituksella vesikasvien poistohankkeen. Ilmaversoista vesikasvillisuutta niitettiin peräkkäisinä vuosina järven pohjoispäästä noin viiden hehtaarin alueelta. Näkösyvyys kasvoi, maisema parani ja seuraavilla niittokerroilla niitettävää oli selkeästi vähemmän. Myös niittojäte päätyi hyötykäyttöön, kun se silputtiin lähipelloille maanparannusaineeksi.
Toteuttajat: Hirvijärven kunnostusyhdistyksen ja KVVY
Rahoitus: EAKR-rahoitus
Hankeaika: 2013-2015.
Lue lisää: Siikaisten Hirvijärvellä halutaan hillitä umpeenkasvua – KVVY
Kalataloudelliset kunnostukset
Iijoen vaelluskalahanke 2020-2022
Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020–2022 rakennetaan smolttien alasvaellusväylä ja kiinniottolaite Haapakoskelle, seurataan ja ylisiirretään merilohia ja -taimenia sekä istutetaan pienpoikasia. Lisäksi edistetään Raasakan kalatien rakentamisen käynnistämistä. Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta, jossa parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.
Toteuttajat: PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalatalousalue, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus.
Rahoittajat: PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus/maa- ja metsätalousministeriö (NOUSU-ohjelma), Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalatalousalue
Toteutusaika: 2020-2022
Iijoen vaelluskalahanke 2020-2022 – Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hirsijärven ravinnekuormituksen vähentäminen hoitokalastuksella 2021
Hirsijärvellä toteutetaan syksyllä 2021 hoitokalastus, jonka avulla aloitetaan särkikalojen poistokalastus Hirsijärveltä. Hoitokalastuksen avulla on tarkoitus vähentää ravinteita järvestä sekä auttaa tavoittelemaan Hirsijärven monipuolista virkistys- ja kalastuskäyttöä sekä ranta-asukkaiden kiinnostuksen herättämistä jatkuvaan järven kunnon ylläpitoon. Hoitokalastuksen aloitusvaiheessa myös taloudellinen tuki on ollut välttämätön mm. ammattikalastajan palkkaamiseksi, tarvittavan välineistön hankkimiseksi ja veneiden vesillelaskupaikan rakentamiseksi. Yhdistys on aloittanut kalastuksen suunnittelun yhdessä järven osakaskuntien kanssa.
Toteuttaja: Hirsijärven vesienhoitoyhdistys
Rahoitus: Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja maa- ja metsätalousministeriö
Hankeaika: 2021
Lue lisää: Hoitokalastus | Hirsijärven vesienhoitoyhdistys (hirsijarvi.com)
Kuhan rysäpyynti talvella -hanke
Kehittämishankkeessa suunnitellaan, rakennetaan ja testataan rysärakenteita Paltamon kalantutkimusaseman koealtailla ja liikkumisen seuraamisen mahdollistavilla, PIT-siruilla merkityillä kuhilla. Hankkeessa on mukana Oulujärven kaupallisia kalastajia ja tutkimustulosten pohjalta on tarkoitus käynnistää laaja järvimittakaavan tutkimushanke vuoden kuluttua. Tavoitteena on löytää tehokas rysämalli kuhan talvikalastukseen, jolloin verkkopyyntiä voitaisiin vähentää. Rysä on parempi pyydys kuhakannoille, koska se ei vahingoita kalaa, jolloin esim. alamittaiset kalat voidaan vapauttaa elinvoimaisina.
Toteuttajat: Luonnonvarakeskus ja Paltamon kalantutkimusasema
Rahoittajat: Kainuun ja Koillismaan Kalaleader
Toteutusaika: 2021
Lue lisää: Kehityshanke: Kuhan rysäpyynti talvella – Kainuun Kalaleader – Kalasta elinvoimaa!
Louhikosken pienvesivoimalaitoksen purkuhanke
Pieliseen laskeva Saramojoki on yksi merkittävimmistä järveen laskevista vesireiteistä. Louhikosken vesivoimalaitoksen purkaminen avaa laajan jokivesistön vaelluskalojen käyttöön, sillä Saramojoessa ei ole muita merkittäviä kalan kulkua haittaavia rakenteita. Purkuhanke palvelee erityisesti erittäin uhanalaiseksi luokitellun Vuoksen järvitaimenen luontaista lisääntymistä ja heikossa tilassa olevan kannan vahvistumista Pielisessä. Hanke on luonteeltaan moninaiskäyttöhanke, jossa yhdistyvät kalatalouden etujen lisäksi myös matkailun kehittämisen tavoitteet sekä vesivoimatalouden uudelleenjärjestelyjen tarpeet.
Toteuttaja: Pohjois-Karjalan Sähkö oy
Rahoittajat: Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, NOUSU-ohjelma ja maa- ja metsätalousministeriö, LähiTapiola Itä, Nurmeksen kaupunki, Nestorisäätiö, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Säästöpankkisäätiö, Sasta Oy ja Scanpole Oy
Hankeaika: 2020-2021
Läsäkosken kalaston seuranta
Kangasniemen ja Mikkelin rajalla virtaavan Läsäkosken kalaston seuranta on aloitettu vuonna 2005 satunnaisesti ja vuodesta 2011 kalastoa on seurattu vuosittain. Kartoituksessa selvitetään pienpoikastiehyttä sekä kutupesien määrää. Läsäkoski on Etelä- ja Keski-Suomen kalastusmatkailulle erittäin merkittävä kohde, jonka taimenkanta koostuu pääosin paikallisesta taimenesta. Asemaa esimerkillisenä kalastus- ja luontopaikkana ei olisi saavutettu ilman pitkäjänteistä työtä uhanalaisen järvitaimenen eteen. Läsäkosken taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita on kunnostettu talkootöin muun muassa yhteistyössä Villitaimen ry:n, WWF:n K-kalapolut hankkeen kanssa.
Toteuttajat: Villitaimen ry
Rahoitus: ELY-keskuksen myöntämät kalatalouden edistämisvarat
Hankeaika: 2011-2021
Lisätietoa: Villitaimen ry
Ravinteiden kierrätys
BIOPALLO – Orgaaniset sivuvirrat ravinnerikkaiksi kierrätysvalmisteiksi
Hankkeessa kehitettiin biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää toimintaa. Hankkeen teknologialla, teollisuuden sivuvirrat (=orgaaniset jätteet) muunnetaan Biopallo-reaktorissa maanparannus- ja kierrelannoitustuotteiden raaka-aineeksi jopa alle vuorokaudessa. Yhden Biopallo-reaktorin käsittelykapasiteetti on max 50 tn/vrk. Biopallo-reaktorista saadulla lopputuotteella eli humuksella saadaan maaperän mikro-organismille optimaaliset olosuhteet ja palautetaan näin elämä maaperään. Elävä maaperä tarkoittaa terveellisempää ruokaa, puhtaampia vesistöjä ja puhdasta ympäristöä, sillä elävä maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmasta maaperään, johon se kuuluu ja missä sitä tarvitaan.
Toteuttajat: Biopallo Systems Oy
Rahoitus: Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma
Hankeaika: 2020-2022
Lue lisää: https://www.biopallo.com/
SAAVI – Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö- ja ylläpitohanke
SAAVI-hankkeessa tähdättiin ravinteiden keräämisen ja kierrättämisen tehostamiseen Lounais-Suomessa sijaitsevalla Saarenjärvellä parantamalla järven kosteikkoluonnetta ravinteiden kerääjänä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on Saarenjärven tilan parantaminen. Hankkeessa yhteensovitetaan järvelle kohdistuvia käyttöpaineita siten, että järven kosteikkoluonne ja luonnon monimuotoisuus voitiin turvata ja lisätä huomioiden samalla alueen käyttö. Alueelle tehtiin luonnonhoitosuunnitelma, jossa tarkennettiin hoitotoimenpiteitä Kiskonjoen Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Hankkeen aikana käynnistettiin käytännön toimenpiteiden toteutus talkoilla ja työnäytöksillä ja tehtiin vesikasvillisuuden poistoa, niittomassojen biohiiltämiskokeiluja, lajistoinventointeja, rantojen kunnostuksia sekä kosteikkosuunnitelma.
Toteuttajat: Varsinais-Suomen ELY-keskus ja ProAgria Länsi-Suomi ry/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
Rahoitus: Ympäristöministeriön KÄRKI-hanke
Hankeaika: 2017-2019
Lisätietoa: https://www.ymparisto.fi/saavi
Virtavesien kunnostukset
Luonnonmukaista kalatiesuunnittelua edistävä hanke Vaajakoskella
Jyväskylän Vaajakosken voimalaitoksen kalaportaiden toimintaa tutkitaan vedenalaisen video- ja hahmontunnistusjärjestelmän avulla. Tavoitteena on saada tarkempaa tietoa kalaportaissa liikkuvien kalojen, etenkin järvitaimenten, koosta ja määrästä. Lisäksi käynnissä on alustava kartoitus luonnonmukaisen kalatien rakentamisen mahdollisuuksista Vaajakosken Uimalanniemen alueelle. Hankesuunnitelmaan sisällytetään mahdollisen hankkeen aikataulu, kustannukset ja riskit sekä niihin varautuminen. Tavoitteena on luoda pohja sille, että mahdollinen tarkka rakennussuunnitelma olisi kalaston kannalta varmasti toimiva. Päätökset tehdään hankesuunnitelman sekä siihen liittyvien selvitysten ja tutkimusten pohjalta myöhemmin.
Toteuttajat: Kymijoen vesi- ja ympäristö ry, Suur-Savon sähkö ja Sitowise
Rahoitus: NOUSU-ohjelma
Hanke-aika: 2021
Lue lisää: https://www.sitowise.com/fi/uutiset/vaajakoskella-selvitetaan-luonnonmukaisen-kalatien-rakentamista
KURVI – Kuivatustoiminnassa muuttuneiden virtavesien kunnostus ja hoito
Hankkeen päämääränä oli parantaa maatalouden kuivatustoiminnan heikentämien virtavesien ekologista tilaa. Hankkeessa aiempien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia jalkautettiin käytäntöön. Tavoitteena oli esimerkkien avulla tuoda esiin, etteivät maatalouden kuivatustavoitteiden toteutuminen ja uomien ekologisen tilan parantaminen poissulje toisiaan, vaan ne voidaan toteuttaa toisiaan tukien ja osin samalla rahoituksella. Hankkeessa toteutettiin Suomen ensimmäisen erityisiä luontoarvoja omaavan maatalouspuron ennallistaminen ja seurataan ennallistamisen hydromorfologisia ja ekologisia vaikutuksia. Hämeenkosken Kumianojalla perattu uoma palautettiin mutkittelemaan alkuperäiseen luonnonmukaiseen vanhaan uomaan, joka näkyi yhä maastossa.
Toteuttaja: Suomen ympäristökeskus
Rahoitus: Ympäristöministeriön KÄRKI-hanke
Hankeaika: 2017-2018.
Lue lisää: https://www.syke.fi/hankkeet/kurvi
Lintuvesien kunnostukset
SOTKA – sorsalintujen tilan kohentaminen
Hankkeessa kohennetaan riistaluonnon elinympäristöjä. Hankkeessa tehdään kosteikoita, rakennetaan levähdysalueverkostoa, kunnostetaan soita ja valuma-alueita sekä pyydetään pienpetoja. Riistavesilintumme ovat elinympäristöjen vaatimusten suhteen erilaisia, mutta kaikille yhteistä on se, että poikasille pitää olla tarpeeksi selkärangattomia syötäväksi ja suojaa pedoilta. SOTKA-hankkeen pääpaino on elinympäristöjensä suhteen vaativissa sorsalinnuissa, mutta mukana on myös uhanalaisen kanalintumme riekon elinympäristöjen kunnostamista. Hankkeessa selvitetään lisäksi mahdollisuuksia taata pesimärauha linnuille arvokkailla lintuvesillä, kosteikoilla ja saaristossa tehokkaalla vieraspetojen pyynnillä.
Osahankkeet ja toteuttajat:
SOTKA-kosteikot, Suomen riistakeskus. Hankkeessa kunnostetaan kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi. Lisätietoa: SOTKA-kosteikot – Taantuvat sorsakannat nousuun kosteikkoja kunnostamalla
SOTKA-vieraspetohanke, Suomen riistakeskus. Hankkeessa kehitetään tehokkaita keinoja poistaa vieraspetoja luonnosta mantereella ja saaristossa. Lisätietoa: SOTKA-vieraspetohanke – Vieraspeto.fi
Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, Suomen Metsästäjäliitto. Hanke kannustaa hyvien lintuvesien äärellä asuvia vapaa-ajan asukkaita vieraspetojen torjuntaan. Lisätietoa: Mökkiläiset vieraspetopyyntiin (metsastajaliitto.fi)
SOTKA-levähdysalueverkosto -hanke, Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLIFE Suomi. Hankkeessa pyritään luomaan vapaaehtoinen levähdysalueverkosto tärkeiden muuttoreittien varrelle. Lisätietoa: SOTKA levähdysalueverkosto -hanke (metsastajaliitto.fi) ja BirdLife Suomi | SOTKA-levähdysalueet
Riekko, Metsähallituksen Eräpalvelut. Hankkeessa suunnitellaan kerralla kokonaisen valuma-alueen kunnostus, alkaen riekkosuosta päätyen taimenille sopiviin puroihin. Lisätietoa: Riekko-hanke – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)
Rahoitus: Helmi-elinympäristöohjelma
Hankeaika: 2020-2023
Lue lisää: SOTKA-hanke – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)
Östersundomin lintuvesien kunnostus
Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Östersundomin lintuvedet Helsingin itärajalla ovat arvokkaita lintujen pesimä- ja ruokailualueita sekä muutonaikaisia levähdysalueita. Itämeren rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen päättymisen myötä järviruo’on määrä on lisääntynyt voimakkaasti suojelluilla lahdilla. Ruovikoituminen, yhdessä rantojen muun umpeenkasvun kanssa on muuttanut lintulajistoa. Esimerkiksi kahlaajalintujen määrät ovat vähentyneet. Östersundomin Bruksvikenin hoito on suunniteltu osana Metsähallituksen luontopalveluiden Lumovoimaa Uudellemaalle ja Kaakkois-Suomeen -hanketta. Hanke päättyi 31.12.2020.
Östersundomin lintuvesiin kuuluvaa Bruksvikenin alueen kunnostusta on ryhdytty toteuttamaan Helsingin kaupungin toimesta. Kunnostustöihin sisältyy ruovikkoalueen koneellista niittoa ja laidunnusta. Ruovikkoa on niitetty vuonna 2021. Ranta-alueilla on tarkoitus raivata puustoa avoimien ja puustoisten perinnebiotooppien kunnostamiseksi.
Toteuttajat: Helsingin kaupunki, Metsähallituksen Luontopalvelut ja Uudenmaan ELY-keskus
Rahoitus: Helmi-elinympäristöohjelma
Hankeaika: 2021
Lisätietoa: https://www.luontoon.fi/-/%C3%96stersundomin-arvokkaiden-lintuvesien-kunnostus-alkaa
EU-rahoitteiset hankkeet
FRESHABIT LIFE IP – Veden valtakunnassa tapahtuu
Euroopan unionin myöntämä LIFE-tuen osuus on huomattava osa hankkeen budjetista (~20 milj. €), jopa 60 prosenttia. FRESHABIT LIFE IP on laaja luonnonsuojeluhanke, jossa ennallistetaan sisävesiä kuten järviä, jokia ja puroja. Parannetaan taimenien ja jokihelmisimpukoiden – ja samalla satojen muiden lajien – elinoloja ja ympäristöjä, jotka usein ovat kärsineet tai tuhoutuneet ihmistoiminnan seurauksena. Elinympäristöjen parantaminen aloitetaan latvavesiltä ja valuma-alueilta, missä suuretkin vesistöt saavat alkunsa, ja töitä tehdään myös järvissä ja jokien pääuomissa.
Toteuttajat: Metsähallitus (koordinaattori), DocArt; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus; Etelä-Savon ELY-keskus; Geologian tutkimuskeskus GTK; Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema; Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Jyväskylän yliopisto; Keski-Suomen ELY-keskus; Lapin ELY-keskus; Luonnovarakeskus (LUKE); Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. (LUVY); Metsähallitus Metsätalous Oy; Natur och Miljö; Oulun yliopisto; Pohjois-Karjalan ELY-keskus; Pohjois-Savon ELY-keskus; Pro Puruvesi; Raaseporin kaupunki; Saarijärven kaupunki; Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Etelä-Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan piirit; Suomen Metsäkeskus; Suomen ympäristökeskus (SYKE); Vanajavesikeskus; Varsinais-Suomen ELY-keskus; Vattenfall; WWF; Ympäristöministeriö.
Rahoitus: EU LIFE IP
Hankeaika: 2016-2022.
Lue lisää: Freshabit LIFE IP – veden valtakunnassa tapahtuu | Metsähallitus (metsa.fi)
Hydrologia LIFE-hanke
Laaja Hydrologia-LIFE-hanke pyrkii soiden, purojen ja lintuvesien turvaamiseen 103 kohteessa Natura-alueilla kautta Suomen vuosina 2017–2023. Suo- ja vesiluonto on voimakkaasti uhanalaistunut vuosikymmenien kuluessa. Hankkeen avulla luontoa turvataan etenkin tukkimalla ojia, kunnostamalla puroja ja umpeen kasvavia arvokkaita lintujärviä sekä hankkimalla arvokkaita soita suojeluun. Samalla parannetaan tulvasuojelua ja veden laatua sekä riistamaita. Euroopan unioni rahoittaa 60 % Hydrologia-LIFE-hankkeen lähes yhdeksän miljoonan euron budjetista. Hankkeessa saadaan muun muassa ennallistettua yli viisituhatta hehtaaria soita ja 34 km puroja eli palautettua niitä taas lähemmäs alkuperäistä tilaansa.
Toteuttajat: Metsähallitus (koordinaattori), Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Luke, Keski-Suomen ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto
Hankeaika: 2017–2023
Rahoitus: EU LIFE
Lue lisää: https://www.metsa.fi/projekti/hydrologia-life/
Kalatalouden ympäristöohjelma
Ympäristöohjelma edistää kalavarojen kestävää käyttöä vahvistamalla vaelluskalojen luontaista elinkiertoa sekä kunnostamalla rannikkokalojen lisääntymisalueita. Vaelluskalakantojen elvyttämistä tuetaan parantamalla istukaspoikasten elinvoimaisuutta ja istutuskäytäntöjä. Kalatalouden laajojen ympäristöhaasteiden ratkomista tuetaan pilotoimalla uusia rahoituskäytäntöjä. Kalatalouden ympäristöohjelmaan kuuluu neljä teemakokonaisuutta: Sininen luomu, Tolkku aluesuunnittelu, Laitoskalakantojen villiyttäminen ja Menestyvä istukas.
Toteuttajat: Luonnonvarakeskus (koordinaattori), Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Valonia jaLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Hankeaika: 2017-2022
Rahoitus: EMKR
Lue lisää: https://merijakalatalous.fi/innovaatio-ohjelmat/kalatalouden-ymparistoohjelma/
Saimaannorppa-LIFE
Saimaannorppa-LIFE-hanke tarkasteli saimaannorpan suojelukysymyksiä monipuolisesti eri näkökulmista ja haki ratkaisuja useiden yhteistyökumppaneiden voimin. Hanke tuotti laajasti uutta tietoa suojelutoimenpiteiden suunnittelun ja oikean kohdentamisen tarpeisiin. Erilaisissa kanavissa toteutettiin monipuolista, eri kohderyhmille suunnattua viestintää ja ympäristökasvatusta.
Saimaannorpalle turvallisten kalastusmuotojen kehittämistä ja käyttöä edistettiin ammatti- ja vapaa-ajankalastuksessa. Lisäksi selvitettiin ihmisistä johtuvan häiriön vaikutusta norppakantaan ja pyrittiin tunnistamaan mahdolliset riskialueet sekä ehkäisemään häiriöitä ohjauksella.
Hanke sai jatkoa, kun vuonna 2020 alkoi Yhteinen norppamme LIFE-hanke, jossa kehitetään yksilöiden tunnistamista valokuvien avulla.
Toteuttajat: Metsähallitus (koordinaattori), Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto, Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi.
Hankeaika: 2013-2018
Rahoitus: EU LIFE
Lue lisää: https://www.metsa.fi/projekti/saimaannorppa-life/ ja https://www.metsa.fi/projekti/yhteinen-norppamme-life/
Silakan lisäarvomahdollisuudet
Hankkeen päätavoitteena oli selvittää mahdollisuudet nostaa silakkasaaliin arvoa. Hankkeessa selvitettiin sisältämät eri ainesosat (mm. proteiinit, lipidit, antioksidantit, vitamiinit, hivenaineet jne.) kirjallisuudesta ja tutkimustuloksista molekyylitason tietoon asti ja kartoitettiin niihin liittyvät tähänastiset kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset sekä julkaisut. Hankkeessa myös selvitettiin suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kiinnostus lähteä selvittämään ja kokeellisesti tutkimaan silakan eri ainesosien taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia eri teollisuuden aloilla.
Toteuttaja: Pyhäjärvi-instituutti
Hankeaika: 2016-2017
Rahoitus: EMKR
Lisätietoja: raportti_loppuraporttikaavaan_silakan-lisaarvomahdollisuudet_2017.pdf (merijakalatalous.fi)
Tornionlaakson kesäsiika takaisin -hanke
Hanke sai EU:n Interreg Pohjoinen -rahoitusta ”kulttuuriperinne ja luontoympäristö” -toimintalinjan alla. Hankkeen päätavoite oli luoda edellytykset elävää kalastuskulttuuria tukevan Tornionjoen siikakannan kestävälle hoidolle. Uhanalaisen vaellussiian eli kesäsiian nousu on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut myöhäisemmäksi ja kalan koko on pienentynyt. Hankkeessa saatiin uutta tietoa vaellussiian elinkierrosta, lukumäärästä ja kutupaikoista, jotka edesauttavat elinvoimaisen kannan tulevaisuuden turvaamisessa.
Toteuttajat: Luonnonvarakeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu
Rahoitus: Interreg Nord
Hankeaika: 2015-2018
Lisätietoa: https://www.luke.fi/projektit/kesasiika-takaisin/
RESTORE – Virtavesikunnostusten edistäminen Euroopassa
EU:n LIFE-rahoituksella toteutettiin RESTORE -hanke, jonka tavoitteena oli kannustaa eri Euroopan maita virtavesien kunnostukseen kohti virtavesien hyvää ekologista tilaa. Hanke tuki siten myös vesipuitedirektiivin ja vesienhoitolainsäädännön tavoitteita. Virtavesikunnostusten myötä on mahdollista myös vähentää tulvariskejä ja saavuttaa lisäksi muita sosio-ekonomisia etuja.
Toteuttajana: Environment Agency of England ja osatoteuttajana Suomen ympäristökeskus.
Hankeaika 2010-2013.
Lue lisää: RESTORE (restorerivers.eu)
Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)
Hankkeen tavoitteena on edistää kustannustehokkaita tapoja hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa. Massakasvustojen poistaminen tukee vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parantaa vesistöjen hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen menestymisedellytyksiä. Hankkeessa pyritään löytämään vesistöstä poistetun vesiruttomassan käsittelyyn sopivia tekniikoita ja teknologioita kehittämällä vesiruton korjuuketjua esikäsittelyn, säilönnän ja varastoinnin osalta. Vesiruton hyödyntämisen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kehitetään maanparannus- ja lannoituskäytössä, jota tutkitaan kenttäkokein, sekä biokaasun tuotannossa, jota tutkitaan laitoskoon biokaasutuksessa.
Toteuttajat: Suomen ympäristökeskus,
Hankeaika: 2019-2021
Rahoitus: EAKR (Euroopan alue- ja kehitysrahasto)
Lue lisää: https://www.syke.fi/hankkeet/elodeaII
Water driven rural development in the Baltic Sea Region (WaterDrive)
Waterdrive -hankkeessa edistetään hyviä vesienhoito- ja vesienhallintakäytäntöjä tarjoamalla alueen eri toimijoille ja aktiivisille maaseutuyhteisöille vertaisoppimista ja työkaluja mm. paikkatietoaineistojen käsittelyyn. Hankkeen työpajoissa ja hankkeessa tuotetulla monipuolisella koulutusmateriaalilla edistämme hyväksi todettuja käytäntöjen leviämistä sekä valituilla pilottialueilla että ylipäätään hankkeen yhteistyökumppanien kesken. Hankkeessa viedään uutta ja miksei myös hyväksi havaittua vanhempaakin tutkimustietoa ruohonjuuritasolle.
Toteuttajat: Suomi (BSAG), Ruotsi, Liettua, Puola, Latvia, Viro, Ruotsi, Tanska ja Saksa
Rahoitus: Interreg
Hankeaika: 2018-2021
