Apua ja ohjeita

Rahat pintaan tuo ajantasaista tietoa vesistöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksista ja auttaa löytämään sopivia rahoituslähteitä. Alta löydät ohjeita, kuinka aloittaa vesistökunnostushanke ja miten kerätä hankkeelle omarahoitusta. Löydä hankkeellesi yhteistyötahot tutustumalla vesistökumppaneihin, sillä kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteutus tarvitsee laaja-alaista ja monipuolista yhteistyötä. Kunnostajan karttapalvelun avulla voit tutustua hankkeisiin ja kerätä taustatietoja hankkeen suunnittelun avuksi. Inspiroidu erilaisten hanke-esimerkkien kautta suunnittelemaan ja hakemaan rahoitusta. Tutustu myös usein kysytyt kysymykset listaan, joista voit saada kysymyksiisi nopeasti vastauksia avustuksiin liittyen.

Usein kysytyt kysymykset avustushauissa

Kuka voi vetää kunnostushankkeen?

Jos hankkeeseen haetaan avustusta, hankevetäjä voi olla mikä tahansa y-tunnuksellinen rekisteröity toimija. Pienempiä toimenpiteitä voivat toteuttaa myös yksityiset. Hankkeella pitää olla yksi vastaava taho, mutta sen voi toteuttaa yhteistyönä useamman toimijan kanssa.

Mistä kerätä omarahoitus?

Pääsääntöisesti jokaiseen avustettavaan hankkeeseen tarvitaan omarahoitusta. Omarahoituksella tarkoitetaan yksityistä tai ei-tuettua rahaa, jolla katetaan rahoituspäätöksen edellyttämä prosentuaalinen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitusta voi kerätä yrityksiltä ja yhdistyksiltä, säätiöiltä ja rahastoilta, sekä riippuen avustusmuodosta talkootyö on mahdollinen omarahoitusmuoto. Jos hanke tuottaa tuloa, tiedustele miten se suhteutetaan muuhun rahoitukseen.

Mitä lupia ja suostumuksia tarvitsen?

Aina tarvitaan vesi- ja maa-alueiden omistajien suostumus toimenpiteille. Vaikutusalueen laajuudesta riippuu myös lupatarpeen laajuus. Isommille kunnostushankkeille tarvitaan lisäksi aluehallintoviraston vesilain mukainen lupa. Kun hankkeen aloite ja kokonaiskuva on hahmottunut, kannattaa ottaa jo ennen varsinaista lausuntopyyntöä paikalliseen ELY-keskukseen yhteyttä ja tiedustella lupatarvetta hankkeellesi.

Mitä selvityksiä tarvitsen?

Kysymykseen ei ole yksioikoista vastausta. Selvitystarve riippuu mm. vahvasti alueesta, suunnitelluista toimenpiteistä ja lajistosta joihin toimilla voi olla vaikutusta. Kun hankkeelle pystytään muodostamaan tavoite mihin se pyrkii ja millä toimenpiteillä, asiantuntijat pystyvät ohjeistamaan paremmin selvitysten kanssa. Karkeana yleistyksenä voidaan sanoa, että jos toimitaan luonnonsuojelualueilla tarvitaan aina luontoarvokartoitus, ja mikäli hankkeessa puututaan vakiintuneisiin vesiolosuhteisiin, tarvitaan vaikutusarviot.

Kuinka maksatushakemusjärjestely etenee?

Maksatushakemuksella haetaan päätöksessä hyväksyttyä tukikelpoista avustusosuutta kuitteja vastaan hankkeen lopuksi. Eli, menot joita vastaan avustusta haetaan pitää ensiksi synnyttää maksatukseen hyväksyttävistä kuluista hyväksyttävänä ajanjaksona. Maksatushakemukseen ei pääsääntöisesti voi sisällyttää ennen haetun avustuksen hyväksymispäätöksen ajankohtaa muodostuneita kuluja, eikä maksatushakemukseen voi liittää hankkeeseen kuulumattomia kuluja. Budjetiltaan isoissa tai pitkäkestoisissa hankkeissa on rahoitusmuodosta riippuen mahdollista hakea avustusta välimaksatuksilla, eli toteuttaa maksatukset useammalla kuin yhdellä erällä hankkeen aikana. Maksatushakemuksen järjestelyistä sovitaan ennen hankkeen aloitusta.

Voinko saada avustusta etukäteen?

Osassa rahoitusmuotoja on mahdollista saada jokin osuus avustuksesta ennakkoon. Ohjelmakuvauksissa mainitaan mikäli ennakko on mahdollista, ja voit kysyä rahoituksen asiantuntijoilta lisätietoa. Pääsääntöisesti ennakkoon myönnetään vain perustelluilla syillä avustusta ja pienehköjä osuuksia avustuksen kokonaismäärästä.

Mitä dokumentteja avustushakemuksiin tulee liittää?

Ainakin seuraavat dokumentit:
– rahoitussuunnitelmat
– selvitys hakijatahosta
– suunnitelmat toimenpiteistä
– tarvittavat selvitykset kartoituksista ja luvista
– toiminta- ja aikataulusuunnitelma
Tarkemmat tiedot tarvittavista dokumenteista saat rahoituksen asiantuntijoilta.

Voidaanko avustusta myöntää hankkeelle, joka vaatii luvan?

Kyllä, jos hankkeella on jo lupa. Myös itse luvanhaku ja luvitus voi olla oma osahanke, eli erillinen avustettava osakokonaisuus laajemmasta kunnostushankkeesta.

Tuleeko selvityksiä tehdä ennen toimenpiteitä?

Kyllä. Lähtötason ja taustatietojen selvittäminen on perusta kaikelle toiminnalle. Hankkeen vaikutusten seuranta on mahdollista vain jos tiedetään tilanne ennen toimenpiteitä.

Voiko saada avustusta pelkkiin selvityksiin tai seurantaan?

Kyllä. Laadukkaat selvitykset ja seuranta ovat oleellinen osa hyvin toteutettua vesistökunnostusta.

Kuinka nopeasti voin aloittaa toimenpiteet?

Toimenpiteitä ei voi aloittaa ennen kuin lupa- ja suostumusasiat ovat varmistuneet. Lisäksi toimenpiteiden toteutusajankohta voi päätöksessä olla rajattu esimerkiksi merkittävimmän virkistyskäyttöajankohdan tai lintujen pesimisajan ulkopuolelle.

Voinko toimenpiteet aloittaa ennen kuin rahoituspäätös on annettu?

Selkein vastaus lienee ei kannata aloittaa. Riippuu rahoitusmuodosta ja sen ehdoista hyväksytäänkö jo hankkeen vireille tulemisesta alkaen kulut maksatuksessa. Jos ne hyväksytään ja on lupa aloittaa toimenpiteet, hankkeen vetäjä toteuttaa toimenpiteet aina tiedostaen riskin ettei avustusta välttämättä myönnetä, vaan muodostuva kulut saattavat jäädä kokonaan vetäjän kustannettavaksi.

Rahoituskorttien teemat

Vesistöjen ja rannikkovesien kunnostus 

Rahoitusta pieniin paikallisiin, sekä suuriin alueellisiin vesistöjen kunnostus- ja tutkimushankkeisiin.

Pienvesien kunnostus 

Rahoitusta pienvesien kunnostukseen ja tutkimiseen (purot, lammet, norot, ojat, lähteet, kluuvijärvet ja fladat)

Kaupunkivedet 

Rahoitusta vesien hallintaan, sekä haitallisten aineiden ja ravinteiden vähentämiseen sekä tutkimiseen kaupunkien valuma- ja hulevesistä (kosteikot, laskeutusaltaat, suodatusrakenteet ja materiaalit ym)

Ravinnekierrätys 

Rahoitusta hankkeisiin, joissa edistetään vesien ja biomassojen sisältämien ravinteiden hyötykäyttöä (lietteet, niitot, ruoppaukset, biokaasu, mädätys, biohiili, tuotteistaminen ja innovaatiot).

Vesien hallinta ja valuma-aluetoimet  

Rahoitusta valuma-alueille kohdistuviin tutkimus, kunnostus- ja vesiensuojelutoimenpidesuunnitelmiin sekä toimenpiteisiin (esim. laskeutusaltaat, pohjapadot, kosteikot, pintavalutuskentät, tulvarakenteet, ojien uudelleen ohjaukset).

Rantaluonnon monimuotoisuuden turvaaminen 

Rahoitusta vähentyneiden rantaluontotyyppien ja lajien suojelu- ja kunnostustoimenpiteisiin (esim. kasvillisuuden poisto, hiekkarannat, dyynit, eroosion torjunta, pienvedet).

Lintuvesien kunnostus 

Rahoitusta lintuvesien ja linnuston parantamiseksi (esim. veden pinnan nosto, niitot, ruoppaukset, kosteikot, pesimäpaikat).

Kalataloudelliset kunnostukset  

Rahoitusta kestävien kalavesien ja kalakantojen turvaamiseksi (esim. vaellusesteiden poisto, lisääntymispaikat, virtavesikunnostukset, hoitokalastus, kalastuksen sääntely ja istutukset).

Tulvariskien hallinta 

Rahoitusta hankkeisiin, joilla vähennetään tulvariskejä ja kehitetään keinoja tulvariskien hallintaan (esim. vedenohjausjärjestelyt, rakenteet, viemärit ja ojat).

Itämeren tilan parantaminen 

Rahoitusta kansallisiin tai kansainvälisiin hankkeisiin, joilla saavutetaan esim. ravinnekuormituksen vähenemistä, uhanalaisten ja silmälläpidettävien meriluontotyyppien säilymistä ja vieraslajien vähenemistä.

Viestintä ja ympäristökasvatus 

Rahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään vesistökunnostustietoutta, helpotetaan tiedon saantia tai opastetaan kestäviin elämäntapoihin.