Pohjois-Suomen elinvoimakeskus / Hakuilmoituksen tunnus PSUEVK-085 / Hakuaikatyyppi Jatkuva hankehaku
Haun kohdealue
- Pohjois-Suomi
Maakunnat
- Kainuu
- Lappi
- Pohjois-Pohjanmaa
- Ylimaakunnallinen
Hankehaun kuvaus
Kyseessä on jatkuva hankehaku, johon hakemuksen voi jättää milloin tahansa hakuaikana. Hakemukset otetaan kootusti käsittelyyn tietyin määräajoin. Seuraaviin päivämääriin: 26.2.2026, 23.4.2026, 27.8.2026, 22.10.2026 tai 10.12.2026 mennessä jätetyt hakemukset otetaan viranomaiskäsittelyyn määräpäivää seuraavana arkipäivänä. Kuhunkin ajankohtaan mennessä saapuneet hakemukset kilpailevat keskenään rahoituksesta. Mikäli käytettävissä oleva rahoitus jatkuvan haun aikana loppuu jossain maakunnassa, hakuilmoitusta päivitetään vastaamaan voimassa olevaa tilannetta. Mahdolliset muutokset ilmoitetaan kootusti tämän kohdan 6 Hankehaun kuvaus alussa.
Suomessa JTF:n perusta on hallitusohjelman kirjaus turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoden 2030 loppuun mennessä. Turpeen energiakäytön alasajon välittömät ja välilliset haittavaikutukset aluetalouksiin ja työllisyyteen ovat merkittäviä. JTF:llä vastataan vähähiilisen siirtymän aiheuttamiin sosioekonomisiin ja ympäristöllisiin haittavaikutuksiin työllisyyden ja kestävien aluetalouksien turvaamiseksi. Alueellisten siirtymäsuunnitelmien toimeenpanossa on käytössä yhteiset toimintatyypit. Ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvissä toimissa käytetään seuraavaa toimintatyyppiä:
Turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistaminen sekä selvitykset ja pilotoinnit niiden ennallistamisen ja jälkikäytön edellytyksistä ja mahdollisuuksista; kattaa myös turvetuotannosta poistuvien soiden yhteydessä olevat vesistöalueet, mikäli niiden kunnostamisen tarve liittyy turvetuotannon loppumiseen.
Kullakin maakunnalla on oma oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma (JTF), jossa on esimerkkien avulla avattu sisällöllisiä painotuksia ennallistamisen ja jälkikäytön toimenpiteiksi. Maakuntakohtaiset esimerkit eivät siis ole tyhjentävä listaus rahoituskelpoisista toteuttavista toimenpiteistä.
Pohjois-Pohjanmaan oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma
Lapin oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma
Kainuun oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma
Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamisen ja jälkikäytön päätavoite
Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja jälkikäytön päätavoitteena on toteuttaa toimenpiteitä, joiden tuloksena entisten tuotantoalueiden kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja ennallistetut ja jälkikäytössä olevat alueet muuttuvat vähitellen hiilinieluksi. Samalla luonnon monimuotoisuus paranee ja haitalliset vesistövalumat vähenevät.
Esimerkkejä tuettavista toimenpiteistä:
Turvetuotannosta poistuvien alueiden:
1) Ennallistaminen esim.
– vettämällä, jolloin palautuminen kohti luonnontilaa alkaa (esim. tukkimalla ojia, rakentamalla veden leviämistä edistäviä matalia pohjapatoja).
– palauttamalla suon alkuperäistä luontaista valuma-aluetta (esim. ohjaamalla metsäojitusalueiden vesiä alueelle).
2) Jälkikäyttöön liittyvät toimenpiteet esim.
– kosteikot,
– erilaiset kosteikkoviljelyt kuivikkeiksi,
– luontomatkailu ja virkistyskäyttö
3) Edellä mainittuihin ennallistamistoimiin ja jälkikäytön toimenpiteisiin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta esim.
– kenttäkokeet, pilotit, kokeilut, seurannat, jne.
Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja jälkikäytön hankkeet ovat yleishyödyllisiä kehittämishankkeita, joiden tuotokset ja tulokset tulee olla yleisesti hyödynnettävissä. Rahoitusta ei voida myöntää yksittäisen yrityksen kehittämishankkeeseen. Kaikkien hankkeiden tulee sisältää tiedotus- ja viestintätoimenpiteitä hankkeen toiminnasta ja tuloksista.
Ennallistamis- ja jälkikäyttötoimenpiteissä huomioidaan saastuttaja maksaa -periaate. Turvetuotannon lupaehtoihin sisältyvät jälkihoitotoimenpiteet eivät ole JTF-rahoituksella rahoitettavia toimia. Hakijan on syytä varmistaa Lupa- ja valvontaviraston (LVV) turvetuotantoalueen valvojalta etukäteen, että hankkeeseen suunnitellut toimenpiteet eivät sisälly jo lupavelvoitteeseen. Lisäksi suunniteltujen toimenpiteiden mahdollisesti edellyttämä uusi lupatarve on syytä selvittää Lupa- ja valvontavirastolta etukäteen.
Turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien investointien tulee olla DNSH (Do No Significant Harm, Ei merkittävää haittaa) -periaatteen mukaisia ( Ei merkittävää haittaa -periaate ).
Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamisen ja jälkikäytön pinta-alatavoite oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmissa on Pohjois-Pohjanmaalla 2 500 ha, Lapissa 1 650 ha ja Kainuussa 866 ha.
Hakijat
Hankkeiden hakijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt kuten kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Rahoitusta ei voida myöntää yksityishenkilöille eikä yksittäisen yrityksen kehittämishankkeeseen.
Hakemuksen laatiminen
Hakemus jätetään sähköisessä EURA 2021 -tietojärjestelmässä. Hakemusta laadittaessa tulee noudattaa EURA 2021 -järjestelmän täyttöohjeita. Hakemus tulee jättää ennen hankkeen aloittamista. Hanketta ei suositella aloitettavaksi ennen myönteisen päätöksen saamista, vaikka hankkeen aloittaminen hakemuksen vireille tulon jälkeen onkin mahdollista.
Hakemuksen tulee tukea kohdemaakunnan alueellista siirtymäsuunnitelmaa ja siihen sisältyviä painotuksia. Lisätietoja löytyy rakennerahastot.fi-sivulta (Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto).
Ennen hakemuksen jättämistä on suositeltavaa olla yhteydessä Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen yhteyshenkilöön (ks. Lisätiedot -kohta).
Hae rahoitusta: Eura 2021 – tietojärjestelmä
Tukitasot, kustannusmallit ja hankkeiden kesto
Hankkeiden tukitaso kehittämishankkeissa on enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Kehittämishankkeisiin sisältyvien kohtuullisten ja välttämättömien investointien osalta enimmäistukitaso on 70 %. Pelkkiä investointihankkeita ei rahoiteta.
Kaikissa hankkeissa on oltava elinvoimakeskuksen myöntämän rahoituksen lisäksi myös muuta rahoitusta, joka voi olla kunta- tai muuta julkista ja/tai yksityistä rahoitusta. Hakijan (ja osatoteuttajien) on pääsääntöisesti osallistuttava myös itse hankkeen rahoittamiseen (omarahoitusosuus).
Myönnetty avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneita ja hyväksyttyjä kustannuksia vastaan. Tietyin edellytyksin hanketoteuttajalle voidaan maksaa enintään 30 % hankerahoituksesta ennakkona.
Mikäli hanke sisältää investointeja (esim. patorakennelmia), kustannusmalliksi suositellaan valitsemaan joko flat rate 7 % kehittäminen ja flat rate 1,5 % investointi tai flat rate 40 % kehittäminen ja erillinen joko flat rate 1,5 % investointi tai kertakorvaus investointi.
Hakemuksessa tulee kuvata flat rate -osuudella katettavat keskeisimmät hankkeen kustannukset kuten esimerkiksi mahdollisten lyhytaikaisten työtehtävien palkkakustannukset (alle 10 % vuotuisesta työajasta), ostopalvelut, materiaali-, kone- ja laitehankinnat.
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus suosittaa hankkeiden enimmäiskestoksi kahdesta kolmeen vuotta.
Ylimaakunnalliset hankkeet ja useamman toteuttajan ryhmähankkeet
Rahoitusta voidaan hakea myös hankkeille, joissa toimenpiteitä toteutetaan useamman suuralueen ja/tai maakunnan alueella. Hakemus tulee kohdistaa sen alueen viranomaiselle, johon toiminta pääsääntöisesti kohdistuu. Pohjois-Suomen elivoimakeskus on toimivaltainen viranomainen Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.
Useamman toteuttajan väliset ryhmähankkeet ovat mahdollisia. Suosituksena on, että ryhmähankkeessa olisi enintään kolme toteuttajaa (osahakemusta). Lisäksi suositellaan, että ryhmähankkeessa toimenpiteiden / työpakettien kuvaus olisi yhtenäinen jokaisessa osahakemuksessa ja että kuvauksessa mainitaan työpaketeittain myös kunkin osatoteuttajan rooli/vastuut sekä toimenpiteiden aikataulu. Tarvittaessa kuvausta voi jatkaa/tarkentaa hakemuksen liitteessä.
Ryhmähankkeen hakijoiden on laadittava yhteistyösopimus (tai vähintään aiesopimus hakuvaiheessa), joka liitetään hankehakemukseen. Sopimuksessa määritellään ryhmähankkeen toteuttajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä nimetään päätoteuttaja, joka vastaa ryhmähankkeen koordinaatiosta ja lähettää EURA2021-järjestelmän välityksellä kutsut osahankkeiden toteuttajille hankehakemusten täyttämistä varten. Ryhmähankkeen toteuttajien välisestä sopimuksesta on säädetty rahoituslain 40 §:ssä (757/2021 Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta ) sekä lain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen 30 §:ssä (867/2021 Asetus alueiden kehittämisen ja Euro opan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta ) ja sen muistiossa (työ- ja elinkeinoministeriö 7.10.2021).
Hakemusten arviointi
Saapuneet hakemukset otetaan käsittelyyn edellä mainituin määräajoin. Hankkeiden on täytettävä kaikki ohjelman yleiset valintaperusteet edetäkseen pisteytykseen. Hakemukset arvioidaan ja pisteytetään käsittelyyn jätetyn hakemuksen pohjalta. Hakijaan ollaan yhteydessä vasta arvioinnin ja pisteytyksen jälkeen.
Hakemukset pisteytetään erityisten ja horisontaalisten valintaperusteiden perusteella. Erityiset valintaperusteet pisteytetään asteikolla 0–5 ja horisontaaliset valintaperusteet 0–3. Pisteytyksellä arvioidaan sitä, kuinka hyvin hanke edistää ohjelman toteutusta ja haun painopisteitä. Päästäkseen jatkokäsittelyyn hakemuksen on saatava arvioinnissa vähintään puolet maksimipistemäärästä.
Hakemusten käsittely
Hankehakemukset käsitellään elinvoimakeskuksen hankeryhmissä, maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) ja tarvittaessa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR). Ylimaakunnallisissa hankkeissa tehdään vastaavat käsittelyt maakunnittain.
Hakemusten liitteet
Rahoitussitoumukset muun kuin omarahoituksen osalta, mahdolliset yritysten sitoumukset tai suositukset ja ryhmähankkeissa yhteistyösopimus (tai aiesopimus) sekä ALV-selvitys kustannusmallissa flat rate 7 % ja 1,5 %. Liitteitä voi täydentää hakemuksen käsittelyprosessin aikana.
Hankehakua varten varatun tuen kokonaismäärä
Pohjois-Pohjanmaa enintään noin 2,5 M€, Lappi enintään noin 2,4 M€, Kainuu enintään noin 1,4 M€
Yleiset valintaperusteet
Rahoitettavaksi hyväksyttävien hankkeiden hakijoiden (myös ryhmähankkeiden kaikkien hakijoiden) tulee täyttää yleiset valintaperusteet. Mahdolliset poikkeukset todetaan ao. perusteen yhteydessä. Yleiset valintaperusteet on esitetty oheisesta linkistä avautuvassa asiakirjassa (Yleiset valintaperusteet)
Valittavana on seuraavat toimintalinjat ja erityistavoitteet
Toimintalinja 7 Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi
Erityistavoite 7.1. Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä
Erityiset valintaperusteet ovat erityistavoitekohtaisia. Ne eivät rajaa hankkeiden tukikelpoisuutta, vaan pyrkivät nostamaan esille parhaita hankkeita. Hankkeen maakunnan siirtymäsuunnitelman ja erityistavoitteen mukaisuus tarkistetaan yleisiä valintaperusteita arvioitaessa.
Hankehaun erityistavoitekohtaiset valintaperusteet:
- Hanke tukee elinkeinojen sopeutumista ilmastonmuutokseen
- Hanke tukee ja edistää elinkeinoelämän tarpeista lähtevää TKI-toimintaa
- Hanke edistää hiilinielujen säilyttämistä tai ennallistamista
- Hanke tukee sukupuolten tasa-arvoa
- Hanke tukee EU:n perusoikeuskirjan periaatteita ml. yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja esteettömyyttä
- Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja unionin ympäristöpolitiikkaa
Kustannusmalli
Kustannusmalli tai -mallit, joita hankkeissa voidaan käyttää
- Flat rate 40 % kehittäminen
- Flat rate 7 % kehittäminen
- Flat rate 1,5 % investointi
- Flat rate 7 % kehittäminen ja Flat rate 1,5 % investointi
- Kertakorvaus kehittäminen
- Kertakorvaus investointi
Kertakorvaushankkeessa hakija esittää EURA 2021 -järjestelmän hankehakemuksessa tapauskohtaisen kustannusarvion vain hankkeesta aiheutuvista tukikelpoisista niin sanotuista välittömistä kustannuksista. Tukikelpoiset välittömät kustannukset määritellään tarkemmin tukikelpoisuusasetuksessa ja sen muistiossa. Ohjeistusta löytyy myös EURA 2021 -järjestelmän täyttöohjeista. Kustannusarvion on oltava välittömien kustannusten osalta riittävän yksityiskohtainen ja perusteltu.
Kertakorvaushankkeen palkkakustannukset lasketaan kustannusarvioon palkkakustannusten yksikkökustannusmallin periaatteiden mukaisesti. EURA 2021 -järjestelmä laskee sivukulujen ja lomarahan prosenttimääräisen osuuden (vakiosivukuluprosenttiosuus) automaattisesti tuen hakijan hankehakemuksessa ilmoittamien palkkakustannusten perusteella.
Kertakorvaushankkeesta aiheutuvat kaikki muut kuin palkkakustannukset ja muut välittömät kustannukset lasketaan prosenttimääräisenä flat rate -osuutena, jonka EURA 2021 -järjestelmä laskee kustannusarvioon mukaan automaattisesti.Prosenttimääräinen flat rate -osuus on:
- kehittämishankkeissa 7 % kustannusarvioon sisältyvistä välittömistä kustannuksista ja
- investointihankkeissa 1,5 % kustannusarvioon sisältyvistä välittömistä kustannuksista.
Kertakorvaushankkeen kokonaiskustannukset voivat olla sovellettavien säännösten perusteella enintään 200 000 €. Rahoittava viranomainen arvioi ja hyväksyy kustannusarvion. Rahoittava viranomainen voi myös asettaa hakukohtaisesti tarkempia rajauksia rahoitettavilla kertakorvaushankkeille ja niiden kustannusten enimmäismäärälle.
Tarkempia tietoja kertakorvaushankkeista saa rahoittavalta viranomaiselta.
Palkkakustannusmalli
- Palkkojen yksikkökustannukset
Matkakustannusmalli
- Matkakustannusten yksikkökustannukset
Palkkakustannusten korvausten perusteet on esitetty oheisesta linkistä avautuvassa asiakirjassa (Palkkakustannusten vakiosivukuluprosentin vahvistaminen ja mukauttamismenetelmän kuvaus)
Matkakustannusten yksikkökustannusten korvausten perusteet on esitetty oheisesta linkistä avautuvassa asiakirjassa (Matkakustannusten yksikkökustannusten vahvistaminen ja mukauttamismenetelmän kuvaus)
Tulevat haut
Tätä hakua jatketaan, mikäli valtuuksia on vielä käytettävissä. Jos käytettävissä oleva rahoitus loppuu jossain maakunnassa, hakuilmoitusta päivitetään vastaamaan voimassa olevaa tilannetta (kts. kohta 6 Hankehaun kuvaus).
Hakemuksen laatimiseen löytyy ohjeita rakennerahastot.fi-sivustolta mm. kohdasta: Hanketoimijalle.
Lisätietoja
Ennen hakemuksen jättämistä on suositeltavaa olla yhteydessä elinvoimakeskuksen yhteyshenkilöön.
Rahoitusyksikkö:
Paula Alho 0295 037 284, paula.alho@elinvoimakeskus.fi
Verna Piirainen 0295 038 003, verna.piirainen@elinvoimakeskus.fi