Talkootyöllä osa tai jopa koko omarahoitus on mahdollista kattaa riippuen valtion avustuksen muodosta. Talkootyöstä käytetään virallisesti nimitystä vastikkeetta tehtävä työ. Talkootyötä voidaan tehdä hankkeen kaikissa vaiheissa, kunhan työ on tehty hankkeen maksatukseen hyväksyttävällä aikajaksolla  Talkootyölle on määritelty kiinteät arvot valtioneuvoston asetuksella, jotka ovat avustuksissa 15 € / h ja koneelliselle työlle (mönkijä, traktori, tms.) 30 € / h. Talkootyöstä on hyvä tehdä selkeä suunnitelma, joka liitetään avustushakemukseen. Suunnitelmassa tulee eritellä tarkasti, kuinka monta tuntia, missä vaiheessa ja miten talkootyötä tehdään. Kirjanpito toteutuneesta talkootyöstä tulee liittää myös maksatushakemukseen.

Osakaskunnat voivat osallistua pieniin toimenpiteisiin tai tarvikehankintoihin. Osakaskuntien vastuulla on mm. kalavesien hoito, jota ne rahoittavat mahdollisuuksien mukaan kalastuslupamaksuista kertyvällä osuudellaan. Osakaskunta voi olla myös toteuttajana hankkeissa, joihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Jokainen vesistö kuuluu johonkin kalastusalueeseen, ja omaan kalastusalueeseen kannattaakin olla yhteydessä mahdollisen yhteistyön kartoittamiseksi. Monilla kalastalousalueilla ja osakaskunnilla on myös omistuksessaan esimerkiksi vesikasvien niittokone tai muuta välineistöä, jota kunnostajat voivat lainata tai vuokrata.

Asukkaat ja rannanomistajat ovat usein osakaskuntien jäseniä, mutta myös suurimpia hyödynsaajia vesistön tilan paranemisesta. Osallistuminen oman vesistön kunnostamiseen taloudellisella panostuksella tai talkootyöllä on myös sijoitus rantakiinteistön arvoon.

Yritysyhteistyö voi olla esim. yrityksen järjestämä tarjoilu kunnostustalkoissa, lahjoitus välineiden hankintaan tai työn teettämiseen sekä yhteistyö varainkeruussa. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on tuottanut hedelmää monessa kohteessa Suomessa.

Yksityiset rahastot ja säätiöt myöntävät avustuksia vesistöjen kunnostuksiin ja virkistyskäytön edistämiseen eri puolilla Suomea. Ne ovat usein juuri tätä tarkoitusta varten perustettuja ja toimivat kuntien ja yritysten lahjoitusvaroin.

Kunnat voivat olla kiinnostuneita avustamaan kunnostuksissa ja osallistumaan hankkeisiin erityisesti, jos niistä on yleistä hyötyä kuntalaisten viihtymiselle, kalavesien kohentumiselle tai muiden virkistyskäyttöarvojen edistämiselle. Kunnat ovatkin olleet osallisina lukuisissa yhteistyöhankkeissa vaihtelevin panostuksin ympäri Suomen. Asia selviää ottamalla yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen. Lisäksi kunnat voivat lainata esimerkiksi yhdistyksille rahaa hankkeen toteuttamisen ajaksi. Laina maksetaan takaisin hankkeen jälkeen, kun yhdistykselle myönnetty ulkopuolinen rahoitus tulee maksuun toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Joukkorahoituksella tarkoitetaan yleensä suurelle yleisölle esitettäviä avoimia pyyntöjä kerätä varoja tiettyyn hankkeeseen. Joukkorahoitus on tapa kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Rahoitus kerätään yleensä laajalta joukolta pieninä summina halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi, ja usein Internetissä toimivien palvelualustojen kautta.