Hankkeen aloitus ja suunnitteluvaihe on tärkeä vaihe. Kunnostushankkeen suunnittelussa tulisi tehdä ongelma-kartoitus, ja selvittää mikä on ongelmana ja mikä sen aiheuttaa, asettaa kunnostukselle lyhyen ja pitkänajan tavoitteet sekä miettiä mitä ja kuinka laajoja hyötyjä hankkeella saavutetaan. Alustavassa alkusuunnittelussa ei useimmiten oteta vielä yhteyttä muihin tahoihin tai varsinaisesti nosteta hanketta vireille.

Vesistökunnostushankkeen toteuttamiseksi maa- ja vesialueen omistajien kuuleminen ja vahva suunnitteluun mukaan ottaminen alusta alkaen on tärkeää onnistuneelle toteutukselle. Etenkin laajoissa kunnostushankkeissa kannattaa jo alkuvaiheessa aloittaa yhteistyö paikallisten tai alueellisten toimijoiden kanssa, johon kuuluu esimerkiksi osakaskuntien, suojelu- tai hoitoyhdistyksen ja kunnan edustajia, muita paikkakuntalaisia ja ELY-keskus. Avoimuus, luottamus ja toimiva yhteistyö on kunnostuksen onnistumisen edellytys.

Laajemmassa kunnostushankkeessa ensimmäinen askel on paikallisen yhteistyön käynnistäminen. Tärkeitä toimijoita ovat vesi- ja maa-alueiden omistajat, lähistöllä asuvat vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, kalastajat ja ELY-keskus. Vapaaehtoisvoimin voidaan tehdä paljon vesistön tilan parantamiseksi. Oman rannan hoitotoimenpiteitä, kuten rannan siistimistä ja pieniä niittoja voi useimmissa tapauksissa tehdä, mutta naapurin suostumus kannattaa pyytää esim. tonttien välissä olevan ruovikon niittoon.

Oikeus vesistön käyttöön kuuluu sen omistajalle. Suomessa vesialueen omistus liittyy yleensä maa-alueen (kiinteistön) omistukseen. Yleisin vesialueen omistaja on osakaskunta, jonka osakkaita ovat niiden kiinteistöjen omistajat, joille kuuluu osuus asianomaiseen osakaskuntaan. Osakaskunnalle kuuluu kalastuslain mukaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoidon järjestäminen alueellaan. Osakaskunnat ovat keskeisiä tahoja kunnostushankkeissa, ja he voivat hakea rahoitusta ja lupia sekä myöntää luvan hoitokalastuksiin.

Hanketta suunnitellessa on tärkeää olla yhteydessä oman alueen ELY-keskuksen kunnostusasiantuntijaan, kunnan ympäristötoimeen, alueellisiin vesiensuojeluyhdistyksiin sekä muihin verkostoihin kuten paikallisiin toimijoihin ja tutkimuslaitoksiin. Voitte kysyä neuvoa siitä, mitä suunnittelussa tulee huomioida sekä pyytää apua lähtötietojen selvittämiseen. Lupatarpeesta voitte kysyä ELY-keskuksesta.

Hankkeiden rahoittajat asettavat yleensä ehtoja toteutukseen. Kun hankkeen aloite on suunniteltu, kannattaa ottaa yhteyttä rahoittajaan ja tiedustella voisiko hanke olla tukikelpoinen.

Kunnostuksen toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua. Rahoitusta on mahdollista hakea myös vain hankesuunnitteluun ja/tai esiselvitykseen.

Esiselvityksessä arvioidaan tarkemmin kunnostushankkeen mahdollisuuksia ja selvitetään kohteen taustatietoja. Pienemmissä hankkeissa esiselvitys voi jo sellaisenaan toimia kunnostussuunnitelmana. Hyvin tehdyllä esiselvityksellä säästetään rahaa ja usein myös nopeutetaan kunnostushankkeen etenemistä. Esiselvitys voidaan teettää ammattilaisella.

Riippuen kohteesta ja toimista esiselvitykseen ja hankesuunnitelmaan tulisi sisällyttää hankkeelle oleellisia tietoja kuten:

• toimenpidealueen maa- ja vesialueen omistukset,
• keskeiset kuormituslähteet ja vedenlaatu,
• valuma-alueen koko ja maankäyttö,
• hydrologiset perustiedot (mm. syvyystiedot, virtaama, veden viipymä),
• kasvillisuuden ja kalaston tila sekä lajit,
• kohteen sijoittuminen ohjelmiin ja suunnitelmiin,
• sidosryhmät,
• lupatarve ja suojelualueet sekä
• kohteen ja sen ranta-alueiden käyttö (esim. kalastus, vedenotto, veneily).

Osakaskuntien selvittämisessä kannatta ottaa yhteyttä kunnostuskohteen kalatalousalueeseen tai paikalliseen kalatalouskeskukseen. Maa-alueen omistuksia voi selvittää maanmittauslaitokselta ja paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä tai alueelliselta metsäkeskukselta voi tiedustella mahdollisuuksia kattavaan selvitykseen.

Hakijan on oltava järjestäytynyt taho, jolla on mahdollisuus resurssien ja osaamisen puolesta hallita projektia ja muodostaa kulut. Yhdistys, kunta tai muu organisaatio on usein parempi hakija kuin yksityinen henkilö.

Hankesuunnitelmaa varten tulee mm:

• valita hakija sekä projektista vastaava taho sekä muut yhteistyötahot
• selvittää missä tilassa vesistö on sekä mitä on jo tehty.
• hankkia tarvittavat luvat maa- ja vesialueiden omistajilta ja tehdä tarvittavat ilmoitukset.
• sopia toimenpiteiden toteuttajat sekä työnjako
• laatia kustannus- ja rahoitussuunnitelma
• laatia aikataulu-, seuranta- sekä viestintäsuunnitelma

Kunnostushanketta voi lähteä viemään eteenpäin vesienhoitoyhdistyksen, osakaskunnan tai esimerkiksi kylätoimikunnan voimin. Mikäli vesistön vesialueet kuuluvat usean osakaskunnan alueelle, jakamattomia vesialueita on paljon tai aktiivisten ihmisten määrä on suuri, kannattaa toiminnan aloittamisvaiheessa perustaa vesistölle oma suojelu- tai hoitoyhdistys, jos sellaista ei ole, tai yhdistää osakaskuntia. Alueella jo toimivia yhdistyksiä voi etsiä patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän yhdistysrekisterin kautta. Järjestäytynyt yhdistys tai yhteisö voi hakea rahoitusta kunnostukselle, hallita kunnostusprojektia, pitää yhteyttä viranomaisiin, kerätä tietoa vesistöstä ja sen tilaan vaikuttavista tekijöistä ja jakaa tietoa muille toimijoille.

Linkkejä:

Opas yhdistyksen perustamiseen: https://ksvkv.fi.

Hankkeen kustannuksien rahoituksen tai avustuksen osuus on pääpiirteittäin noin 50 %. Muu rahoitus katetaan mm. omarahoituksella, mihin hyväksytään myös talkoo- ja virkatyön arvo, tai muulla kuten sponsori-, kunta-, yksityis- ja säätiöiden rahoituksella, lupamyyntituloilla ja joukkorahoituksella. Lue lisää omarahoituksen keräämisestä täältä.

Jos hankkeen rahoituksesta on yli puolet julkista rahoitusta (esim. EU, valtio, kunnat) ja hankkeen hinta ylittää laissa määritetyt kynnysarvot, on noudatettava hankintalakia. Rahoituksiin liittyy paljon ohjelma- ja lähdekohtaisia eroja. Yhteistä kuitenkin on, että pääosin avustukset maksetaan synnytettyjä kuluja vastaan. Eli hankkeen vetäjän on ensiksi pystyttävä muodostamaan kulut, joiden kuitteja vastaan maksatushakemuksella avustusta haetaan. Joissakin avustusmuodoissa on mahdollista saada ennakkorahoitusta.

Hankerahoitusta haettaessa kannattaa ottaa huomioon, että vaikka myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen päästään töihin, pääosin monissa rahoitusinstrumenteissa, kuten esimerkiksi valtion avustuksissa, rahat maksetaan takautuvasti vasta toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Hankkeen on joskus mahdollista tuottaa toiminnallaan voittoa, ja tällaisissa tapauksissa tulee kysyä neuvoa rahoittajalta. Parhaan ja ajankohtaisen tiedon rahoitusmahdollisuuksista saat ottamalla yhteyttä rahoittajaan. Jos hankkeen rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta (esim. EU, valtio ja kunnat) ja hankkeen hinta ylittää laissa määritetyt kynnysarvot, on noudatettava hankintalakia.